Länsimainen ja itämainen kulttuuri kohtaavat

Länsimainen ja itämainen kulttuuri kohtaavat

Töölöläinen lehti:

Irakilainen Omar Taha tiesi olevansa hyvä parturi, mutta Suomessa hänen piti vielä opetella, mitä suomalainen asiakas haluaa ja miten suomalainen hius toimii. ”olen työskennellyt parturina 13 vuotta sekä  Irakissa, Syyriassa että Egyptissä. Suomalaisten hiukset, iho ja palvelukulttuuri ovat kuitenkin hyvin erilaisia kuin mihin olin tottunut”, Omar Taha kertoo. ”Suomalainen mies on hitaasti lämpenevä asiakas, joka ei vaadi paljon. Irakilaiset miehet sen sijaan ovat sekä laatu- että muotitietoisia: he tarkistavat lopputuloksen huolella peilin ääressä. Heille parturissa käynti on myös yhteisöllinen hetki, jonka aikana syödään eväitä ja vaihdetaan kuulumisia. Arabikulttuurissa miehet parturoivat miehiä ja naiset naisia, mutta Omar haluaa integroitua suomeen ja palvella molempia”, kertoo Omarin yhtiökumppani (parturiliikkeen markkinoinnista ja taloushallinnosta vastaava) Teemu Heiskanen.

Kun Omar Taha meni aluksi Munkkivuoren Tukkataloon harjoittelemaan, ajatuksena oli, että suomalaiset opettaisivat häntä, mutta homma näytti pian menevän niin että opimme toinen toisiltamme.

Omar on mestari erityisesti hiustatuoinneissa ja ikivanhassa itämaisessa lankatekniikassa, jota käytetään mm. Kulmien muotoiluun. ”harjoittelin lankatekniikkaa 3-4 kuukautta 8 tuntia päivässä”, Omar kertoo. ”mallit ja trendit muuttuvat. Veitsen käyttö parturoinnissa on unohtunut eikä lankatekniikasta tiedetty suomessa mitään. Nyt kun parrat ovat tulleet takaisin ja niiden muotoiluun on alettu panostaa enemmän, Omar on käynyt kouluttamassa näitä tekniikoita suomalaisille ammattilaisille.

Hän katsoo asiakasta aina kokonaisuutena: hiusten lisäksi hoidetaan viikset, kulmakarvat, parta ja iho, koko paketti”, Heiskanen sanoo. Heiskasen mukaan suomen kielen taito ei ole monella alalla enää työllistymisen kynnyskysymys. Nuorempi polvi on tottunut kommunikoimaan englanniksi. ”jos verbaaliset taidot eivät riitä, homma hoituu tällä alalla oikein hyvin elekielelläkin. Myös kuvia voi ottaa avuksi.

Isompi ongelma on se, että maahanmuuttajat eivät tunne suomen byrokratiaa ja yrityslainsäädäntöä. Usein kyse ei ole tahallisesta lainkiertämisestä vaan silkasta tietämättömyydestä. Jos hiustenleikkauksen tekee 10 eurolla, se on ok 10 minuutin työstä, mutta viimeisteltyä lopputulosta sillä ei saa aikaan. Meille onkin tärkeää kilpailla laadulla eikä halvoilla hinnoilla”, Teemu Heiskanen toteaa. Fredan BGD Barbers:ssä työskentelee tällä hetkellä kaksi irakilaista ja yksi kosovolainen ja yksi suomalainen.

Toivotteko, että esimerkkinne innostaa muita yrityksiä palkkaamaan maahanmuuttajia? ”kyllä, ja me myös autamme ja neuvomme mielellämme.

Sana hyvästä palvelusta on selvästi levinnyt, sillä kassavirtamme on tasaisessa kasvussa ja meillä on tarve palkata lisää henkilökuntaa”, Heiskanen iloitsee.