Vanhojenpäivä

Tämä on monille lukiolaisille tärkeä päivä ja siihen panostetaankin paljon.

Vanhojenpäivä (ruots. De äldstes dag) on lukion toiseksi viimeisen vuoden opiskelijoiden viettämä juhlapäivä, jonka tunnusomaisimpina piirteinä ovat pukeutuminen juhlapukuihin sekä tanssiesitys, vanhojentanssit. Päivää vietetään perinteisesti abiturienttien penkinpainajaisia seuraavana päivänä (nykyisin yleensä vuoden seitsemännen viikon perjantaina) sen kunniaksi, että abiturienttien lopetettua koulutyönsä on lukion toinen luokka jäänyt koulun ylimmäksi.

Vanhojen tanssit liittyvät vanhojenpäivään, jota lukion toisen vuoden oppilaat viettävät. Juhlaviin juhlapukuihin ylväästi pukeutuneet lukion toisluokkalaiset viilettävät koulujen liikuntasaleissa ja juhlistavat lukion kolmannen luokan poistumista ja toisen luokan siirtymistä koulun vanhimmaksi

Päivän kulku

Vanhojenpäivänä oli ennen tapana pukeutua vanhahtavaan tyyliin ja esittää tanssiaistansseja harjoitellun koreografian mukaan. Nykyään usein ostetaan tai vuokrataan uusia tanssipukuja. Tanssiin osallistuminen ei kuitenkaan ole kenellekään pakollista. Päivän ohjelma vaihtelee kouluittain ja paikkakunnittain. Useilla kouluilla esitys järjestetään kahdesti, jolloin ensimmäinen esitys on yleensä noin keskipäivän aikaan koulun muille oppilaille ja jälkimmäinen iltapäivällä tai alkuillasta vanhempia varten. Tanssien jälkeen voidaan mennä ravintolaan syömään muiden vuosiluokkalaisten kanssa, jatkaa tanssimista nykymusiikin tahtiin tai lähteä risteilylle. Joissakin lukioissa juhla on kaksipäiväinen, jolloin niitä vietetään sekä torstaina että perjantaina.

Kampaus

Vanhojen tansseissa puvun ohessa näkyvin elementti on kampaukset. Vanhojentanssikampaus ei ole missään määritely millainen sen tulee olla ja sen takia juhlassa nähdäänkin paljon erilaisia tyylejä. Suosituimpia tyttöjen kampauksia ovat erilaiset nutturat, sillä tällainen kampaus kestää pitkään. Myös erilaiset kiharakampaukset ovat yleisiä ja hiuksiin voidaan kiinnittää koristeita. Tänäpäivänä kampaukset ovat hyvin muodikkaita ja niissä nähdään myös paljon lettejä.
Lopputulokseen vaikuttaa paljon myös hiusten väri, tuuheus ja pituus. Kampausten tulee kestää pari päivää, joten se vaatii hyvän ”perustuksen” -pohjatyöt. Näin se saadaan kestämään tanssimisen, juhlimisen ja joskus jopa yhden yön nukkumisen. Joskus käytetäänkin lisäkkeitä ja hiustenpidennyksiä, näillä saadaan lisää materiaalia haluttua kampausta varten. Vanhojenpäiväkampausten suunnittelu aloitetaan jo varhain ja ajat näihin kamapuksiin varataan usein jo heti

Hiukset ovat kruunu ja se viimeistelee myös vanhojentanssijan tyylin.

Meikki: Jotta meikki kestää koko päivän siihen on hyvä panostaa ja antaa ammattilaisen pohjustaa se. Heillä on tietoa miten siitä saadaan pysyvä.
Nämä nuoret kauniit naiset eivät välttämättä tarvitse vahvaa meikkiä, mutta jos halutaan näyttävä ehostus niin jo aamulla tehdään iltaehostus sen sijaan, että ehostusta muutettaisiin päivän aikana.

Pukeutuminen

Nykyisellään vanhojenpäivä on muodostunut kalliiksi tapahtumaksi varsinkin tytöille perheineen. Puvun ostamisen tai vuokraamisen lisäksi myös kampaus, ehostus ja kengät kasvattavat budjettia. Vanhojenpäivän alkuperäinen ajatus oli pukeutua kotoa tai muualta löydettyihin käytettyihin vanhoihin pukuihin ja näyttää vanhukselta.

Poikien asu on yleensä smokki, frakki tai saketti ja harvemmin historiallinen tai teatteripuku. Tytöillä on useimmiten leveähelmainen tanssimiseen sopiva iltapuku, mutta toiset valitsevat mieluummin cocktail-asun tai muuntyyppisen puvun.

Historia

Alkujaan pukukoodia ei mielletty niin tiukaksi, vaan puvuksi kelpasi esimerkiksi vanha suvun frakki. Vanhat tanssit saivat vahvan asemansa koulujen opetussuunnitelmissa 1970- ja 1980-luvun vaihteessa, josta lähtien ne ovat olleet jokavuotinen perinne.Vanhojenpäivä on suomalaisten oma perinne, jonka historia ulottuu alle sadan vuoden taakse. Alunperin vanhojenpäivänä on korostettu lukion kakkosten vanhuutta, eikä juhlaan kuulunut tanssiminen. Nykyään vanhojentanssit muistuttaa amerikkalaisten prom-tanssiaisia.